Jännetupintulehdus

Pitkää taukoa harrastuksesta tulossa, koska jalkani on mennyt siihen kuntoon, ettei se enää itsekseen parane. Jännetupintulehtus siis iski sääreen. Katsellaan, miten lähtee paranemaan.
Koirienkin lenkkeilytys jäänyt ja itsellä jo alkaa jalka vipattamaan kun on tottunut kuitenkin päivittäin lenkillä käymään :(
Koirat saaneet juosta energiansa pois puistossa ja metsässä ja minä olen lähinnä seissyt paikallani.
Tosin ratsastamaan pystyn! Lihaskunto siis pysyy,kun Purtsia pidättelee :)
Myös Into pitäisi tallille ottaa mukaan heppoihin kunnolla tottumaan.

Kuvassa koiruudet nauttii kevätauringosta

Sulkavalle mennään!

Agilitystä taukoa. Eilen olisi ollut harkat, mutta koska ohjaajan jalka on sen verran kipeä, ei menty.
Toisaalta en tiedä, olisiko Inton kanssa kehdannut edes mennä, kun se ohjaajan seuraaminen on tosiaan ollut nyt vähän hakusessa... Sitä tosin on nyt harjoiteltu lihapullia käyttäen ja ihan kohtalaisen hyvillä tuloksilla. Tosin kun kentällä on lähemmäs 20 koiraa, on myös houkutusten (ja samalla vaarojen) määrä ihan toista luokkaa kuin rauhallisessa puistossa. Olen tosin ylpeä, että Into ei lähtenyt ohi kulkeneen mäyriksen matkaan äsken! Vähän haukahteli ja tuijotti, muttei lähtenyt perään.

Varkauden näyttelyyn emme sitten mene, mutta juuri ilmoitin Inton Sulkavan ryhmikseen 24.5. Eli siellä nähdään meidän yhteinen ensiesiintyminen sitten. (Ja samalla pääsen Marimekon tehtaanmyymäläänkin ;)
Muutenkin kohta päästään harrastamaan ja kisaamaan eri tavalla, kun teen viimeisen vuoron jiliin 9.5. Saa nähdä mitä sitten. Silti ratkaisu tuntuu kaikin puolin parhaalta.

-J

Huhtikuuta

Torstaina olimme Inton kanssa tämän kauden vikoissa(!!) sisätreeneissä. Treeneistä ei ole kummempaa raportoitavaa, koska koira oli aivan sekopäinen, ts. juoksi vaan ympyrää ja söi hevosen kakkaa.... Tosin muidenkin koirilla tuntui olevan myös kevättä rinnassa, joten ei onneksi tarvinnut potea suurempaa noloutta Inton käytöksen vuoksi. Ainut asia, joka oli positiivista, oli keppien onnistuminen. Reetta (jolla oli nameina nakinpaloja....), ohjasi Intolle kepit, jotka meni kokonaan oikein :) Aiemminhan olen mennyt lähinnä puolikasta, vaihtelevalla menestyksellä.
Miksi muiden ohjeejien namit on koiran mielestä aina parempia,kuin oman ohjaajan??

Eilen käytiin myös Joroisissa, joten koirat on nyt hyvin raukeita. Itse kävin myös ratsastamassa ihanaa Purtsi-suokkia ja ihastelemassa Ile-ponia, joka muistuttaa jollain tapaa myös vanhaa kunnon Tupla-ponia <3

-J