Kisat ja jossittelua

Nyt on sitten ensimmäiset agikisat takana. Eilen oltiin omissa kisoissa maneesilla, kirpeässä pakkassäässä, joka myös toi omat haasteensa hommaan.

Päivä alkoi Inton mittaamisella. Mittaus oli Intolle koko päivässä varmasti haastavinta. Mitta pelotti Intoa, ja homma piti jättää kesken, kun Into alkoi stressata liikaa. Onneksi tuomari oli fiksu, eikä mitannut koiraa väkisin. Mittaus saatiin kuitenkin tehtyä,kun Into oli hieman rauhoittunut ja päässyt pois mittauspöydältä.

Mentiin sekä A-, että B-kisa, jotka oli kummatkin agiratoja. Radat oli kummassakin tosi haastavia ykkösten radoiksi. Muunmuassa kepeille tultiin kummassakin vinosta kulmasta ja melko pitkillä vienneillä ja paljon oli samoja esteitä moneen kertaan, joten melkoista pyörimistähän se oli!

A-kisa meni ihan harjoitellessa,kuten harkoissakin se eka harjoitus menee aina poskelleen,kun Into vasta lämmittelee :) Eka kielto tuli keinulle, jota Into hieman karsasti. Toinen olikin jo Intolle hyvin epätavallinen, nimittäin putkesta käänyttiinkin pois!! Tätä Into ei ole tehnyt koskaan, koska tykkää putkista. Vein myös mielestäni ihan hyvin koiran sinne, mutta näin kävi. Kolmas kielto tuli hypyllä, joka sitten kiellon jälkeen tuli hypättyä vielä väärään suuntaan.

Loppu menikin sitten ihan hyvin :) Ja kepit mentiin ilman kieltoja! Tosin ennen keppejä oli vaikea saada koira haltuun, joka on hyvin tavallista vielä meillä.

B-kisa oli myös varsin haastava radaltaan. Siltä olisimme kuitenkin saaneet nollan JOS en olisi luottanut koiraan niin paljoa ja jättänyt sitä selkäni taa (TYHMÄ VIRHE!!!!!!), jolloin Into kepeille mennessä hyppäsi väärän esteen. Loppu rata meni ihan täysin putkeen.

Sain hyvää palautetta ohjauksestakin, miinus se yksi kohtalokas virhe.... :)

Nollia ei mini ykkösten radalla tullut yhtään, joka kielii kyllä haastavista radoista. Tuomarina oli Marjo Lahikainen.

Ensi kuussa uusiksi, toivottavasti pienemmässä pakkasessa ja enemmän harjoitelleena ;)

Vuoden alun kuulumisia

Pitkä päivitysväli takana...

Laiskuus johtuu uudesta työstäni, ku työmatka vie suuntaansa tunnin verran aikaa, ja työajatkin kohtalaisen epäsäännölliset, joten työn ja vapaa-ajan tasapainottaminen on ollut melkoista harjoittelua vielä!

Agilityssäkin on ollut hiljaista, kun harjoitukset ovat vain kerran viikossa.

Halliprojektissa toivotaan PIKAISTA edistystä, sillä hevosen lannalle perso koira ei

ole mikään motivoitunein agilitykaveri maneesissa!

Toisinaan Into kyllä unohtaa lantakikkareet ja keskittyy ihan hyvin, jolloin radatkin menevät

hienosti! Ja kepit ovat nyt onnistuneet irrallisena esteenä hyvin, mutta radalla ne ovat vielä hitusen hakusessa,kun Intolla on tajuton vauhti päällä ja koiraa on hankala saada rauhoittumaan kepeille.

Nyt on sitten kilpailulisenssi hankittu tälle vuodelle ja omat kisat olisivat helmikuun 13. päivä.

Katsellaan, miten ehditään harjoittelemaan ennen niitä, että kannattaako lähteä edes säheltämään vielä noihin kisoihin. Into on ollut nyt hieman kipeä, epäilin kennelyskää, mutta toisaalta yskää ilmenee vain nyt kireimpinä pakkaspäivinä. Koira on kyllä pirteä ja muutoin ihan tikissä. Toivotaan, että oireet menevät ohi.

Imin eka mölliagikisa

Hiphei,
taas on ehditty uutta harjoitella ja touhuta kaikenlaista.
Tänään oltiin Inton kanssa ekoissa Varpsin mölliageissa,kun pojalle napsahti mittariin se kauan odotettu 15kk :)
Kisan perusteella voi sanoa,mitä osa-alueita pitää vielä hioa PALJON.
Tässä listaa harjoiteltavista asioista:

- Radan meno ilman valjaita
Juu. Eka rata kosahti tuohon. Laitoin koiran istumaan nätisti ekan esteen eteen ja otin valjaat pois.
Kerkesin kääntää selän,kun koira kipaisi ilman lupaa ekan hypyn yli suoraan putkeen ja sieltä morjestamaan kelpie Mokkaa. Into sekosi totaalisesti valjaiden pois ottamisesta ja koki ilmeisesti totaalisen vapautumisen hetken...
Siitä rata lähti luistamaan ihan hyvin,mutta oma ohjaus sekoilikin pahemman kerran. Tuloksena tästä ohi meno A:sta ja kummat kuviot vikoilla hypyillä (ne meni virhepisteittä kuitenkin).

-Ohjaajan taskujen kiinniolon varmistus
Ettei ne nenäliinat leviä radalle ja koira mene haistelemaan niitä (no,oikeissa kisoissa olisi tullutkin hylly tuosta). Radalta tuli 15vp ja aika oli 38sekunnin pintaan, kun piti sitten keräillä niitä nenäliinoja...

Ilmoittauduin Inton kanssa agikoulutukseen, joka on 8.11. Siitä sitten raporttia myöhemmin.

Lillin juoksut meni ihan hyvin,kunhan vein Lillin Joroisiin. Into ei malttanut syödä,juoda, käydä pissillä tai edes nukkua kun kotona oli juoksuinen Lilli,joten siirryin Lillin kanssa porukoille.
Ihanaa oli saada oma ihana Into takaisin taas ja päästä agilityn pariin muutaman viikon tauon jälkeen.

Keppejä ja juoksuja

Taas muutama viikko vierähtänyt.

Nyt on treenattu kahdesti viikossa Inton kanssa. Keskiviikkoisin normaalit treenit ja perjantaisin itsenäiset, jolloin keskitytty enempi ongelmakohtiin,kuten niihin keppeihin.

Kepit alkaa sujua kivasti, tosin Into kyllästyy melko nopeasti niihin, joten kovin montaa kertaa peräkkäin ei voida harjoitella. Ongelmana on se, että olen opettanut kepit lähestulkoon itse vain vasemmalta puolelta ohjaten (koska se toinen puoli on itselleni sen verran heikko). Nyt sitten opetellaan uudelleen kepit myös oikealta ohjaten. Into alkaa saada keppeihin jo kunnon rytmiä, varsinkin oikealta ohjatessa. Keppien haku toisen esteen jälkeen on vielä "hieman" vaiheessa...

Treenit menneet tosi hyvin ja Into kehittyy vauhdilla, kuten myös omat ohjaustaidot (tosin ei niin kovalla vauhdilla kuin koira, harmi vaan).

Lillillä on juoksut alkamassa ihan kohta ja koko huusholli on sekaisin. Lilli merkkailee yöllä sisälle ja Into käyttäytyy melko urosmaisesti ja onkin lähdössä pahimmaksi ajaksi hoitoon. Vielä tämän vuoden puolella olisi suunnitteilla leikkauttaa Lilli, kunhan hormonit tasaantuu taas.

Tänään käytiin Joroisissa mätsärissä harjoittelemassa. Into oli hivenen haluton päästämään tuomaria lähelleen, en tiedä mistä johtui. Hyvää harjoitusta kuitenkin, vaikkei menestystä tällä kerralla tullutkaan. Eihän aina voi voittaa, ei edes meidän iiiiihana Into ;)

Tuomari tykkäsi myös enempi isoista koirista ja viime mätsärissä Into voitti, jättäen taakseen myös Joroisten mätsärin tuomarin koirineen ;)

Porvoon hulinat

Niin sitten vihdoin ja viimein päästiin näyttelyyn kaikkien niiden peruuntuneiden ja unohtuneiden ilmojen jälkeen (Sulkava, Varkaus,Mikkeli....).

Lauantaina mukana oli taas paljon russeleita, kahdessa kehässä. Junnuilla ja pennuilla tuomarimuutoksesta johtuen tuomarina Harri Lehkonen, Markku Kipinän sijaan.

Inton arvostelu:

"Kookas ryhdikkäästi esiintyvä nuori uros. Melko voimakas otsapenger, hyväasentoiset korvat, lavat voisivat olla viistommat, hieman lyhyt rintakehä, hieman pyöristyvä lanne liikkeessä, jyrkkyyttä lantiossa, lyhyt taka-askel, häntä kaartuu selälle, erinomainen tempperamentti."
Tuloksena JUN EH

Kaiken kaikkiaan ihan ok arvostelu, vaikka mielestäni melko "negatiivis-sävytteinen" (verrattuna Rikin arvosteluun pari viikkoa sitten, jossa ainut heikompi osa tuntui olevan vain häntä ja kaikki muu saikin sitten isoa kiitosta...). Into liikkui paljon haistellen maata, jolloin sen selkä myös hieman pyöristyy. Paremmalla esiintymisellä olisi saatu parempi arvostelukin, mutta eka oikea näyttely, joten ollaan nyt tyytyväisiä tähän ;)

Into oli taas tapansa mukaan varsin innokas ja olisi halunnut leikkiä kaikkien näyttelyn koirien kanssa. Varsinkin russelit ja colliet kiinnosti taas hieman liikaa ja uusi ihastuskin löytyi pentuluokassa kisanneesta Siiristä, jonka jälkeen mikään muu ei taas kiinnostanut Intoa.

Treeneistä on ollut taukoa minun sairastelun vuoksi. Nyt olo alkaa taas olla sellainen, että keskiviikkona päästäisiin treenaamaan.



Innokas Into sai tytöiltä pakkeja...

Into Varpsin mätsärin BIS

Käytiin pyörähtämässä Varpsin mätsärissä harjoittelemassa Porvoon näyttelyä varten kivalla menestyksellä. Into nimittäin korjasi koko kisan voton hienolla esiintymisellä ja täydellisellä käytöksellä :) No, ehkä tuomari hieman saattoi suosia, hän kasvattaa itse chihuja, ja selkeästi tykkää pikkukoirista enemmän (antoi sinisen nauhan monelle isolle, täydellisesti esiintynelle koiralle, jos parina oli pikkukoira). Tuomari myös sanoi, että hänellä itsellään on ollut terrieri ja tietää, miten vaikeaa niitä on kouluttaa. Juu, olisi pitänyt tuoda Lilli mätsäriin... :D

No, kahden viikon päästä siis Porvoossa eka oikea koettelemus näytelmissä. Into tunnetusti riehaantuu muista russeleista, joten yhtä sievää esiintymistä tuskin on tiedossa, kuin mitä tänään nähtiin. Into kuitenkin osaa käyttäytyä niin halutessaan, se on todistettu :)

Treeneissäkin on käyty ja ne ovat menneet varsin kivasti. Kuulemma aika kisavalmis koira (ohjaajan mielipide tosin eroaa hieman tuosta kommentista..). Onneksi on vielä aikaa treenata esim. keppejä ennen,kuin 15 kk ikä tulee täyteen ja kisakentät kutsuvat.
Täytyy vain alkaa olla hyvin tarkkana kontakteilla, koska Into on nyt saanut sen verran luottamusta radalle, että alkaa myös roiskia vauhdilla kontaktien puolivälistä alas. Näin esimerkiksi A:lla viime treeneissä, mutta heti petrasi, kun laitoin namialustan. Ahnetta on helppo opettaa ;)

Nyt Into on täysin uuvuksissa mätsärikokemuksesta ja Lilli leikkii Inton tienaamalla palkintopossulla.

Itsekin alan olla kypsä händläykseen, koska aamulla käytiin Pieksämäeellä Rikin kanssa näyttäytymässä kehässä. Hienosti meni, kaikista ennakkopeloista huolimatta ja Riksu sai kivan arvostelun. Tuloksena EH.

-J

Lillin möllikisat

Juu, mentiin sitten mölleihin, vaikkei agissa olla käyty Lillin kanssa kuukausiin :)
Rata meni muuten ihan yllättävän hyvin, mutta märällä ja raskaalla pussilla sitten se hylly.
Lilli toimi ihan ok:sti, ei pelännyt, mutta vauhti oli taas kadoksissa... Mutta tyytyväinen olen kitenkin :)

Into oli vaan mukana, koska ikä ei riitä vielä edes mölleihin. Lokakuussa sitten möllejä ja oikeitakin kisoja mahdollisesti.
Ilmoitin Inton Porvoon näyttelyyn 12.9. Täytyy yrittää ennen sitä käydä edes yksissä näyttelytreeneissä, kun ne nyt taas pyörii. Jos Inton käytös on samanlaista kuin Mikkelissä, niin ei hyvä heilu... Poika on vaan vielä niin noruuden innokas!!! Sama pätee kyllä myös agilityyn, kun toisinaan lähdetään kesken harjoituksen morjestamaan esimerkiksi kentän laidalla norkoilevia narttuja... Inton aikuistumista odotellessa.
Agissa toimii kuitenkin tosi hyvin, mutta selviä johtajuusonelmia meillä Inton kanssa kuitenkin on. Kakara on saanut joskus periksi minun itseni sitä edes tajuamatta! Pitäisi varmaan johonkin perustottikseen suunnata...

-J